In memoriam: Stasys Skrodenis (1938–2026)

Professori Stasys Skrodenis menehtyi Vilnassa 16.2.2026 vaikean sairauden uuvuttamana 88-vuotiaana. Hän oli syntynyt 16.1.1938 Padvarisissa (Šilalės raj.). Skrodenis valmistui 1960 Vilnan yliopistosta filologiksi. Hän oli Vilnan pedagogisen yliopiston palveluksessa 1973 – 2010, vuodesta 1993 alkaen professorina. Ennen yliopistouraansa hän työskenteli mm. Liettuan kansalliskirjaston palveluksessa 1965 – 1973. Hän oli laaja-alainen tutkija, kulttuurivaikuttaja ja kirjallisuuden kääntäjä.

Skrodenis omisti huomattavan osan ajastaan Liettuan ja Suomen kulttuuriyhteyksien historian tutkimukselle sekä Suomen tunnetuksi tekemiseksi Liettuassa. Hänen hyvälle suomen kielen taidolleen oli käyttöä varsinkin 1990-luvulla. Hänen asiantuntemuksestaan oli suuri apu silloin Vilnassa toimintansa aloittaneelle Suomen suurlähetystölle. Skrodenis oli korvaamaton tuki yhteyksien luomisessa suomalaisten ja liettualaisten yritysten ja muiden toimijoiden välille. Hän toimi tulkkina lukuisten valtiollisten ja yritysvierailujen yhteydessä. Vilnan pedagogisessa yliopistossa hän antoi professorin toimensa ohessa suomen kielen opetusta usean vuoden ajan.

Skrodenis oli usein nähty vieras Liettuan TV:n Suomea käsittelevissä ohjelmissa. Hän on vuosien varrella julkaissut eri forumeilla suuren määrän Suomea käsiteleviä artikkeleita. Ne julkaistiin Liettuassa 2009 uusintapainoksena yli 400 sivuisena niteenä Suomija ir Lietuva. Istorinių ir kultūrinių ryšių vagos (suom. ”Suomi ja Liettua. Historiallisten ja kulttuuristen yhteyksien kanavia”). Hänen kääntämänään on ilmestynyt parikymmentä suomalaisten kirjailijoiden ja runoilijoiden teosta, mm. Pentti Haanpään, Veikko Huovisen, Veijo Meren, Maija Talvion, Katri Valan ja Mika Waltarin teoksia.

Skrodenisin lukuisista Suomi-hankkeista saa hyvän kuvan hänen Suomi-yhteyksiinsä keskittyvästä 2022 julkaistusta muistelmateoksesta Manoji Suomija. Atsiminimai (suom. ”Minun Suomi. Muistelmat”). Teoksen alussa Skrodenis kertoo Moskovassa 1957 järjestetyillä Maailman nuorisofestivaaleilla kohtaamistaan suomalaisista. Kirjeenvaihto erään suomalaisdelegaatioon kuuluneen Irjan kanssa jäi silloin vain reilun vuoden mittaiseksi. Skrodenis on kertonut minulle onnekkaasta yhteensattumasta, jonka avulla yhteys Irjaan löytyi yli neljän vuosikymmenen jälkeen siitä huolimatta, että tämän sukunimikin oli avioliiton myötä vaihtunut. Yhteydenpito heidän välillään  jatkui tämän vuoden alkuun asti.

Skrodenis on tullut tunnetuksi erityisesti maittemme välisten kulttuuriyhteyksien historian tutkijana. Hänen laaja akateeminen monografiakin Baltai ir jų šiaurės kaimynai (suom. ”Baltit ja heidän pohjoiset naapurinsa”) vuodelta 1989 painottuu paljolti Liettuan ja Suomen välisiin yhteyksiin, alkaen 1300-luvulta ja päätyen 1900-luvun alkupuolen folkloristiikan tukijoihin A.R. Niemeen, Viljo Mansikkaan, J. J. Mikkolaan ja Eino Niemiseen.

Professori A.R. Niemen Liettuan folkloristiikkaa koskevat tutkimukset olivat pitkän aikaa Skrodenisin erityisen mielenkiinnon kohteena. Hän on kääntänyt kaikki A.R. Niemen Liettuaa käsittelevät tieteelliset julkaisut. Mittava yli 700 sivuinen teos Aukusti Robert Niemi: Lituanistiniai rastai julkaistiin 1996. Hän julkaisi 2019 A.R. Niemen Liettua-yhteyksiin painottuvan elämäkerran Profesorius Aukusti Robert Niemi ir Lietuva (suom. ”Professori Aukusti Robert Niemi ja Liettua”). Tämän lisäksi Skrodenis järjesti Liettuassa useita A.R. Niemi seminaaria. Vuonna 2019 järjestetyt A.R. Niemen 150-vuotisseminaarit jäivät viimeisiksi.

Maila Talvio vietti aviomiehensä kielitieteilijä J. J. Mikkolan kanssa kesät 1894 ja 1895 Liettuan maaseudulla Plokščiaissa. Syynä oli J. J. Mikkolan kiinnostus liettuan kieleen, arkaaisimpaan vielä nykyisin puhuttuun indoeurooppalaiseen kieleen.  Skrodenisin aloitteesta  Plokščiaissa on järjestetty Liettua-Suomi seminaarien sarja. Seminaareja on järjestetty jo yli 30 vuoden ajan, ensimmäinen 1993 ja viimeisin 2024. Yhteistyökumppaneina ovat olleet paikallinen koulu (nyk. monitoimikeskus), Suomen suurlähetystö ja Donelaitis-seura. Hän julkaisi 2016  Maila Talvion Liettua-yhteyksistä kertovan elämäkerran Lakštingalų krašto šiluma. Suomių rašytoja Maila Talvio ir Lietuva (suom. ”Satakielten rantojen lämpö. Suomalainen kirjailija Maila Talvio ja Liettua”).

Skrodenis on antanut panoksensa myös ystävyysseuratoiminnalle. Hän halusi koota yhteen liettualaisia Suomen ystäviä ja hänen aloitteestaan Vilnassa perustettiin 1990 Liettua-Suomi seura. Hän toimi sen puheenjohtajana vuoteen 2010 asti. Hän on myös selvittänyt maittemme välisen ystävyysseuratoiminnan historiaa. Tuloksena on syntynyt hänen 2008 julkaisema historiikki Lietuvos ir Suomijos draugija 1927 – 2000. Istorijos apybraiža (suom. ” Liettua-Suomi-seura. Katsaus seuran historiaan”).

Professori Skrodenisin merkittävä panos Liettuan ja Suomen kulttuuriyhteyksien tutkijana on saanut osakseen tunnustusta. Hänelle on myönnetty 1997 Suomen leijonan ritarikunnan komentajamerkki, 2005 Liettuan Gediminasin ritarikunnan ritariristi ja 2008 Liettuassa hyvin arvostettu J. Basanavičius palkinto. Hänet on kutsuttu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjeenvaihtajajäseneksi, Kalevalaseuran ulkomaiseksi jäseneksi ja Donelaitis-seura – Liettuan ystävät ry:n kunniajäseneksi.  Suomi-Liettua kulttuurisäätiö on halunnut huomioida professori Skrodenisin arvokkaan työn. Neljä hänen edellä mainituista teoksistaan on julkaistu säätiön julkaisusarjassa.

Minulla oli mahdollisuus tutustua professori Skrodenisiin jo yli 40 vuotta sitten. Vuosien varrella olen usein hämmästellyt hänen laajaa asiantuntemustaan ja, ennen kaikkea, hänen omistautumistaan Liettuan ja Suomen kulttuuriyhteyksien edistämiseen. Yhteydenpitomme jatkui tämän vuoden alkupäiviin asti. Hänen puhelinsoittonsa  23.1.2026 jäi viimeiseksi. Hän halusi vielä kerran kiittää minua pitkästä ystävyydestämme.

Hannu Niemi                                                                                                                                      Professori (emeritus)