Kaksi viikkoa Vilnassa – kokemuksia kielikurssilta kesällä 2023

Vilnan yliopistossa järjestetään kesäisin heinäkuussa liettuan kielen kurssi, jolla voi opiskella joko kaksi tai neljä viikkoa. Kurssia edeltää internetin kautta suoritettava kielitaitotesti, jonka perusteella kurssilaiset jaetaan tasoryhmiin 1-6. Vuonna 2023 osanottajia oli ennätysmäärä, 115, joten joillekin tasoille saatiin kaksi ryhmää. Alin tasoryhmä, 1, aloitti kielen alkeista, ylin ryhmä käsitteli jo melko vaativia tekstejä. Ryhmien tavoitteet noudattavat kansainvälistä kielitaitoluokitusta (A1 – C1).

Me, Freja Ebeling ja Elsa Sysser osallistuimme kesällä 2023 kahden viikon kurssille, samoin edellisenä kesänä.

Osallistujien taustaa

Opiskelijoita oli 30 maasta, kaukaisimmat Kiinasta, Etelä-Afrikasta ja Väli-Amerikasta. Eniten oli Liettuan naapurimaista: Puolasta, Baltian maista ja Ukrainasta. Meitä suomalaisia oli tänä kesänä viisi. Ikäjakauma oli ehkä 15 – 70 vuoden välillä. Yliopisto-opiskelijat saavat yleensä stipendin, muut maksavat itse kurssimaksun (440 € kahdelta tai 670 € neljältä viikolta). Matkat, ruoan ja majoituksen jokainen järjestää itse, joskin yliopiston kautta voi saada paikan opiskelija-asuntolasta.

Miksi opiskelet liettuaa? kuuli usein kysyttävän. Meidän 10 hengen ryhmämme vastasi muun muassa näin;

  • tarvitsen liettuan kieltä työssäni
    Vilnan yliopiston suurin sisäpiha
  • minulla on liettualainen puoliso
  • olen asunut useita vuosia Liettuassa
  • olen yleensä kiinnostunut kielistä ja Liettuasta
  • tämä on pääaineeni yliopistossa
  • haluan oppia puhumaan liettuaa paremmin

Monella muissa maissa asuvista oli liettualaiset juuret: vanhemmat tai isovanhemmat alkuaan Liettuasta.

Kurssipäivien kulku

Päivät alkoivat klo 8.30, aamupäivällä oli kaksi 90 min oppituntia. Niiden jälkeen oli puolentoista tunnin lounastauko, jolloin opiskelijat hakeutuivat yleensä ryhmissä lähikahviloihin syömään. Iltapäivisin oli (vaihtoehtoisesti englanniksi tai liettuaksi) luentoja tämän 1579 perustetun yliopiston ja Liettuan historiasta sekä maan sosiolingvistisestä tilanteesta ja kulttuurista.

Professori Meilutė Ramonienė luennoi sosiolingvistiikasta.

Alkuun oli myös opastettu kierros vanhan sokkeloisen yliopistokampuksen rakennuksissa, joiden lomassa on 13 erilaista sisäpihaa ja monia puita, sekä Vilnan Vanhassa kaupungissa, jonka historia tuli näin eläväksi. Toisella viikolla kielenopetusta oli useimmiten myös iltapäivisin. Koulupäivä päättyi yleensä klo 15.00.

Ryhmämme oppitunnit maanantaista perjantaihin olivat tiivistahtisia, vaihtelevia ja hyvin suunniteltuja. Yleensä aloitettiin keskustelemalla kuulumisista. Vaikutelma oli, että kahden viikon aikana jokainen rohkaistui puhumaan enemmän. Jonkin verran käytiin oppivihkosen ja monisteiden avulla läpi tärkeitä kieliopin kohtia; heti perään tuli asiasta harjoituksia. Opiskelimme monelle uutta sanastoa, kuten sääilmiöitä tai ihmiskehon osia. Kukin sai kertoa kotimaastaan vastauksena opettajan kysymyksiin esimerkiksi siitä, mistä maassa ihmiset eniten valittavat. Katsoimme pätkiä uutisista tai muita lyhyitä videoita, joihin liittyi usein tehtäviä. Joskus oli sanojen arvausleikkejä. Koska ryhmä oli pieni, sai olla koko ajan valppaana, ettei pudonnut kelkasta. Kotitehtäviä saimme runsaasti, joskus ne tuntuivat haastavilta. Opettaja oli aina iloinen ja rohkaiseva ja ryhmäämme muodostui hyvä, kannustava yhteishenki. Yhteisillä lounailla ja kahvitauoilla yritimme puhua liettuaa mahdollisimman paljon.

Liettuan kansallispäivänä, 6. heinäkuuta, koko kurssille järjestettiin bussiretki Kernavėn kylään, joka on ollut Liettuan ensimmäinen pääkaupunki 1200- ja 1300-luvuilla. Nyt siellä ovat nähtävillä vihreät kukkulat, joiden päällä kaupunki on aikoinaan ollut.

Kernavėn kukkuloita

Retkipäivänämme siellä olivat meneillään arkeologiset messut, jossa näimme perinteisten käsitöiden taitajia; kalanpyydysten tekijän, soitinten valmistajan ja savenvalajan.

 

Illat ja viikonloput, Nato -huippukokous 11.-12.7.2023

Vapaa-aikaakin jäi. Ehdimme oman valintamme mukaan käydä mm. museoissa, konserteissa ja jopa elokuvissa. Kansallispäivänä olimme Katedraaliaukiolla mukana hartaassa tilaisuudessa väkijoukon kokoontuessa laulamaan kansallislaulua klo 21, kuten liettualaiset perinteisesti kokoontuvat ympäri maailmaa samaan aikaan. Viikonloppuna kävimme pienemmällä joukolla Vilnan ulkopuolella, Marijampolėssa ja Trakaissa, julkista liikennettä käyttäen.

Kurssipäiviimme sattui myös Nato -huippukokous, jolloin vanhakaupunki oli suljettu, ja luentomme siirtyivät keskustasta pari kilometriä kauemmas, lääketieteellisen tiedekunnan tiloihin. Ukrainan tueksi järjestettyyn ulkoilmakonserttiin tuli yllättäen vieraaksi presidentti Zelenskyi, joka piti puheen vastaanottaessaan Ukrainasta juosten tuotua lippua. Tuki Ukrainalle näkyi yleisössä: paljon erikokoisia Ukrainan lippuja, vaatteissa keltaista ja sinistä, Ukrainan värejä.

Kahden viikon kurssin päätteeksi pidettiin juhla, liettuaksi ’vakarėlis’ illanvietto. Kurssin johtaja kiitti puheessaan opettajia ja oppilaita ahkeruudesta, jaettiin kurssitodistukset ja nautittiin perinteisiä piirakoita, voileipiä, kakkuja ja juomia. Lopuksi oli iloisia kansantansseja ja piirileikkejä. Suuri osa opiskelijoista (78) jäi vielä opiskelemaan kahdeksi seuraavaksikin viikoksi.

Piirileikkiä päättäjäisissä

 

Kahden viikon jälkeen tuntui, että on käyty paljon asiaa läpi, ja sisäistämiseen tarvitaan aikaa. Yhden mielestä kielioppia olisi voinut olla enemmänkin, toisen mielestä keskustelua ja puhumista. Vielä on paljon opittavaa. Vaikutti siltä, että jokainen on innolla jatkamassa liettuan opiskelua, joko yliopiston kursseilla, internetin välityksellä tai itsenäisesti eri tavoin.

Ryhmämme 5B päättäjäisjuhlassa, äärimmäisenä oikealla Elsa Sysser, hänen vieressään kurssin opettaja Eglė  Gudavičienė, seuraavana Freja Ebeling, sitten sinisessä paidassa Teppo Heiskanen ja äärimmäisenä vasemmalla Kaisa Puhakka.

– ‘Opiskelen liettuaa, koska minulla on liettualainen miniä, ja haluan kommunikoida hänen vanhempiensa kanssa. He ovat sukupolvea, joka ei voinut opiskella englantia koulussa.’ Freja kertoo.

Elsa toteaa: ‘Olen opiskellut useita kieliä ja liettua on kiinnostavan erilainen. Mitä enemmän olen opiskellut liettuaa, sitä suuremmaksi kasvaa motivaatio opiskella lisää.’

Kurssilaisten mietteitä

Kaisa Puhakka ja Teppo Heiskanen osallistuivat kesällä 2023 ensimmäistä kertaa kahden viikon kielikurssille Vilnassa. He olivat kuitenkin opiskelleet liettuaa aikaisemmin asuessaan Vilnassa 2003-2008, jolloin Teppo työskenteli Pohjoismaiden ministerineuvoston toimiston johtajana. Heillä on liettualaisia ystäviä ja liettuan kieli toisena balttilaisena kielenä kiinnostaa.

– Toivoin, että kahden viikon intensiivikurssin jälkeen osaisin liettuaa taas vähän paremmin – toiveeni toteutui! Kaisa iloitsee.

– Halusimme saada kiinni tasosta, johon olimme jo päässeet ja ponnistaa seuraavalle. Se onnistuikin, ainakin refleksiiviverbit ja partisiipit ovat nyt paremmin hallussa, Teppo toteaa.

Molemmille suurin haaste kielessä on sanavaraston niukkuus. Kuitenkin he pystyvät käyttämään kieltä esim. kaupoissa ja museoissa ja ymmärtävät iltauutisia seuratessaan suurimman osan. He aikovat jatkaa kielen opiskelua, lukemalla ja sopivalla verkkokurssilla, mahdollisesti myös ensi kesänä Vilnassa.

– Opiskelu oli hauskaa. Minulle sopii tällainen intensiivikurssi; kerran viikossa kansalaisopistossa -typpinen opiskelu on paljon vaikeampaa. Jos liettuan kieli kiinnostaa, kesäkurssi on ilman muuta paras vaihtoehto. Opettajat ovat kielen ammattilaisia ja tahti on mielestäni hyvä. Opettajat ja kurssilaiset ovat kuin perhe. (Teppo)

–  Oli hienoa päästä opiskelemaan Vilnan yliopiston tiloissa, sekä upeassa päärakennuksessa Vanhankaupungin ytimessä, että lääketieteellisen tiedekunnan tiloissa Nato -kokouksen vuoksi. Kannattaa ehdottomasti matkustaa Vilnaan opiskelemaan kesäkurssille! Kielen lisäksi oppii uutta kulttuurista ja tapaa paljon mielenkiintoisia ihmisiä maailman eri kolkista.  (Kaisa)

– Upea maa, upea kaupunki, upeat ihmiset. Geopoliittiset haasteet lähentävät Suomea ja Baltian maita edelleen. On äärettömän tärkeää, että tuemme Ukrainaa voittoon asti ja myös Valko-Venäjää niin kauan, kunnes demokratia on todellisuutta myös siellä. Liettuassa tämä kaikki ymmärretään syvästi oman kokemuksen kautta. (Teppo)

Olemme kirjoittaneet Liettua-matkaoppaan (Heiskanen – Lehtipuu – Puhakka: Liettua Suomalainen Matkaopas, toinen painos 2016); toivottavasti siitä on iloa Liettuan-kävijöille.

Tietoa Liettuan eri kesäkursseista ja niille hakemisesta

Lisätietoa hakemisesta kesäkursseille, kurssihinnastosta sekä muista Vilnan yliopiston kielikursseista: http://www.lsk.flf.vu.lt/en/department/courses/lithuanian-for-foreigners/

Myös Kaunasin ja Klaipedan yliopistoissa järjestetään kesäisin liettuan kielen kursseja.

Kaunas: https://www.knf.vu.lt/paslaugos/lietuviu-kalbos-ir-kulturos-vasaros-kursai https://pasauliolietuviai.lt/lietuviu-kalbos-ir-kulturos-vasaros-kursai/

Klaipeda: https://lukc.ku.lt/lt/lietuviu-kalbos-kursai/vasaros-akademija/vasaros-kursai-visiems

© Kirjoitus ja kuvat: Freja Ebeling ja Elsa Sysser.

 

Edellinen artikkeli
Donelaitis-seuran jäsenkahvit toimistolla 12.6.2023 klo 17.00-18.30
Seuraava artikkeli
Kahvia ja kirjoja Kaisaniemessä ti 19.9.2023