Merkkihenkilöitä
Kristijonas Donelaitis
Donelaitis-seura on saanut nimensä, muiden Baltian maiden kulttuuriyhteistyö- ja ystävyysjärjestöjen tavoin, merkittävästä kulttuurivaikuttajasta. Kristijonas Donelaitis (1714 - 1780) oli Liettuan kirjallisuuden uranuurtaja, ensimmäisiä realistisen tyylisuunnan kirjailijoita koko Euroopassa. Tämä Liettuan kirjallisuuden klassikko sopii siten hyvin Suomen ja Liettuan kulttuuriyhteistyön tunnukseksi.
Donelaitis syntyi ja vaikutti koko elämänsä Vähässä-Liettuassa, muinaisesta balttilaisesta kansansta nimensä saaneeen Itä-Preussin itäosassa, joka 1700-luvulla ja vielä paljon myöhemminkin oli väestöltään liettualaista. Suoritettuaan teologian opintonsa Königsbergin (nyk. Kaliningrad) yliopistossa hän toimi luterilaisena pappina liettuankielisessä Tolminkiemisin seurakunnassa. Täällä hän kirjoitti pääteoksensa, runoelman "Metai" - "Vuodenajat".
"Vuodenajat" koostuu neljästä osasta: "Kevään ilot", "Kesän työt", "Syksyn runsaus" ja "Talven huolet". Se kuvaa realistisesti ja elävästi Vähä-Liettuan liettualaisten talonpoikien työtä ja elämää. Se piirtää samalla kuvan yhteiskunnasta, jossa aluksi tasa-arvoiset ihmiset ovat jakautuneet herroihin ja orjiin. "Vuodenajoissa" esiintyvät saksalaiset siirtolaiset ja kartanonherrat ja liettulaiset talonpojat ja Donelaitis piirtää kuvan kulttuurien vuorovaikutuksesta ja yhteentörmäyksestä.
Donelaitiksen "Vuodenajat" on kielellisesti erittäin elävä ja lähellä kansanrunoutta ja se merkitsi todellista läpimurtoa liettulaiselle kirjallisuudelle. Se osoitti, kuten Suomessa Kalevalaa ennakoivat Porthanin ajan, 1700-luvun, kansanrunouskokoelmat ja kansanrunouteen pohjautuvat runokokeilut, että myös pienen kansan kieli voi nousta sivistyksieleksi. Donelaitis teki liettualle sen, mitä Kalevala suomelle sata vuotta myöhemmin.
"Vuodenajat" ei ilmestynyt tekijän eläessä, ensimmäisen kerran runoelma julkaistiin 1818, jolloin mukana oli jo saksankielinen käännös. Myöhemmin "Metai" on käännetty useille kielille ja se on tunnetuimpia liettualaisia teoksia.
Liettuan entinen presidentti
Valdas Adamkus
Syntynyt 3.11.1926 Kaunasissa.
Adamkus opiskeli Aušran gimnazijassa Kaunasissa ja liittyi toisen maailmansodan puhjettua vastarintaliikkeeseen. Hän julkaisi ja levitti maanalaista lehteä "Jaunime, budėk!" (Nuoriso, ole valmis).
Oleskeltuaan lyhyen ajan Saksassa, jonne hän pakeni vanhempiensa kanssa, Adamkus palasi Liettuaan vuoden 1944 syksylla. Hän liittyi Kotimaanpuolustus-ryhmään, joka taisteli Neuvostoliittoa vastaan. Hävityn Sedan taistelun jäljeen hänen oli paettava uudestaan. Adamkus suoritti ylioppilastutkinnon Saksan liettualaisessa gimnazijassa ja aloitti sitten opinnot Münchenin yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa.
Perhe muutti 1949 Yhdysvaltoihin. Adamkus sai paikan autotehtaan työläisenä Chicagossa. 1960 hän valmistui insinööriksi Illinois Institute of Technologysta.
Valdas Adamkus toimi U.S. Environment Protection Agencyn (EPA) palveluksessa 1970-luvun alusta vuoteen 1997, jolloin hän jäi eläkkeelle EPA:n viidennnen alueen johtajan toimesta.
1950-luvulta lähtien Adamkus oli aktiivisesti mukana Yhdysvaltojen liettualaisten toiminnassa. Hän myös avusti Baltian maiden ympäristönsuojelun organisaatioita toimittamalla niille kirjallisuutta, laitteita ja tietokoneohjelmia.
Valdas Adamkus on useiden yliopistojen kunniatohtori.
1993 hän johti Liettuan presidentin vaaleissa Stasys Lozoraitiksen vaalikampanjaa. Vuonna 1998 hän oli itse ehdokkaana ja tuli valituksi Liettuan presidentiksi.
Valdas Adamkus ja hänen vaimonsa Alma solmivat avioliiton 1951.
Liettuan entinen presidentti
Vytautas Landsbergis
Syntynyt 18.10.1932 Kaunasissa, aloitti 1950 opinnot Vilnan konservatoriossa ja alkoi jo parin vuoden kuluttua omien opintojensa ohella opettaa oppilaitoksessaan. Hän jatkoi konservatorion opettajana vuoteen 1990. Hän sai tohtorin arvon 1968 ja julkaisi 1994 habilitaatiotutkielman.
Tri Landsbergis on kirjoittanut 10 kirjaa taiteesta, musiikista ja musiinkin historiasta. Lisäksi hän on julkaissut yhden runokirjan. 1974 hän sai Liettuan valtionpalkinnon M. K. Čiurlioniksen elämää ja tuotantoa käsittelevästä kirjastaan.
Tri Landsbergis on M.K. Čiurlionis-seuran puheenjohtaja ja kansainvälisen M.K. Čiurlioniksen piano- ja urkukilpailun järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Neuvosto-Liettuassa hän oli pitkään mm. säveltäjien unionin toimeenpanevan komitean ja sihteeristön jäsen.
Vytautas Landsbergis kuului 1988 perustetun Sajūdiksen johtohenkilöihin ja valittiin sen puheenjohtajaksi. Kun Isänmaanliitto - Liettuan konservatiivit perustettiin 1993 Landsbergisistä tuli sen puheenjohtaja. 1990 hänet valittiin Liettuan korkeimman neuvoston puhemieheksi. Vuonna 1992 hänestä tuli Seimasin jäsen ja oppositon johtaja. Vuoden 1996 vaalien jälkeen hänet valittiin Seimasin puhemieheksi. Politiikan alalta hän on julkaissut 5 kirjaa.
Tri Landbergis on saanut lukuisia kansainvälisiä palkintoja ja kunnianosoituksia sekä musiikintutkimuksesta että poliittisesta toiminnasta. Hän on perustanut Vytautas Landsbergiksen säätiön avustamaan vammaisia lapsia ja nuoria taiteilijoita.
Tri Landsbergis on naimisissa, Hänellä on kolme lasta. Vaimo Gražina Ručytė-Landsbergienė on tunnettu pianisti ja Liettuan musiikkiakatemian opettaja.