Perustietoa Liettuasta

Liettuan Tasavalta
Lietuvos Respublika

Asukkaita: 2 823 800 (2017 heinäkuun tilasto). Naisia väestöstä on 53,9% ja miehiä 46,1%. Kaikista asukkaista 99,3% on Liettuan kansalaisia

Väestön etninen jakautuminen: liettuankielisiä 84,1% , venäjänkielisiä 5,8 %, puolankielisiä 6,6 %, valkovenäläisiä 1,2%, ukrainalaisia 0,5% (2013).

Maan ainoa virallinen kieli on Liettua.

Vuoden 2017 arvion mukaan väestö vähenee 1.08% vauhdilla. Samanlainen kehitys on jo jatkunut useiden vuosien ajan. Melko korkean syntyvyyden takia ikääntyminen ei ole yhtä iso ongelma kuin muissa Baltian maissa. Tämä selittyy mahdollisesti roomalaiskatolisuudella ja etnisellä homogeenisuudella. Viimeisen sadan vuoden aikana vain yhdestä maasta eli Irlannista on muuttanut väkilukuun suhteutettuna enemmän ihmisiä ulkomaille. EU-jäsenyyden jälkeen on yli puoli miljoona koulutettua ja kielitaitoista liettualaista muuttanut erityisesti Britanniaan ja Irlantiin.

Odotettavissa oleva elinikä: kaikilla 75.
Sukupuolittain: miehillä 69,7 vuotta ja naisilla 80,7 vuotta (2017).

Vuosina 2001-2003 Liettuassa tehtiin suhteellisesti eniten itsemurhia Euroopassa.

Kaupunkiväestö: 66,5 %.

Suurimmat kaupungit: Vilna 517 000 (2015), Kaunas 311 148 (2012), Klaipėda 160 361, Šiauliai 107 875 (2012), Panevėžys 98 612 (2012), Alytus 58 616, Marijampolė 40 388.

Uskontokunnat: roomalaiskatolisia 77,2%, venäläisortodokseja 4,1%, vanhauskoisia 0,8%, evankelisluterilaisia 0,6%, evankelisreformisteja 0,2 ja muita kuten juutalaiset, sunnimuslimit, karaiitit yhteensä 0,9%. Uskontokuntiin kuulumattomia 2011 6,1%, mutta peräti 10% laskentaan osallistuneista ei kertonut uskontoaan.

Pinta-ala: 65 300 km2
Pääkaupunki: Vilna (Vilnius)
Sijainti: eteläisin Baltian maa, naapurimaat: Latvia (rajaa 576 km), Valko-Venäjä (rajaa 680 km);, Puola (91 km), Venäjä (Kaliningradin alue) rajaa 227 km. Euroopan maantieteellinen keskipiste sijaitsee Vilnan lähellä.

Korkein kohta: Juozapinės kalnas 293,6 metriä
Merenrantaviivaa: 90 kilometriä (2007)
Viljeltyä maata: 44.81 % (2007)
Metsää: 31 %

Keskilämpötila touko/syyskuussa +15-22 Celsius-astetta, marras/maaliskuussa +4 Celsius-astetta
Lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuu. Silloin myös sataa eniten.

Aikavyöhyke: Itä-Euroopan aika (sama kuin Suomessa)

Rahayksikkö: Euro ( 1 € = 100 senttiä) otettiin käyttöön 2015.

Bruttokansantuote: $90.63 miljardia (2017).
Vuosina 2002-2011 Liettuan bruttokansantuote on kasvanut keskimäärin 4,5%, joka oli Slovakian jälkeen EU:n suurin kasvuprosentti. Vuonna 2017 kasvua oli 3,5%.
Enemmistö kaupasta suuntautuu itääiseen ja keskiseen Eurooppaan.

Vuonna 2017 tuonnin määrä oli $30,39 miljardia ja suurimmat tuontimaat olivat Venäjä 14,4%, Saksa 12,1%, Puola 10,8%, Latvia 8%, Italia 5,4%, Alankomaat 4,8%, Ruotsi 4,4%.

Kauppatase oli vahvasti alijäämäinen kun vienti oli $26,38 miljardia. Vienti kohdistui Venäjälle 13,5%, Latviaan 9,9%, Saksa hieman 7,7%, Puola 9,1%, Viro 5,3%, Yhdysvallat 5,2%
Merkittävimmät viennin tuoteryhmät ovat poltto- ja voiteluaineet 26 miljardia litiä eli 33%, koneet ja kulkuneuvot 21,3% sekä kemikaalit ja niihin liittyvät tuotteet 12,9%.

Bruttokansantuote henkeä kohti: $31 900 (2017)
Vuonna 2017 inflaatio oli 3,5%.

Maatalous työllistää 14% työvoimasta ja tuottaa 3,3% kansantuotteesta. Pääasiallisina tuotteina ovat vilja, peruna, sokerijuurikas ja vihannekset.

Kansallispäivä: Helmikuun 16 (vuodelta 1918 kun Liettua julistautui itsenäiseksi Neuvostovenäjästä, 11 maaliskuuta 1990 Liettua julistautui itsenäiseksi Neuvostoliitosta).

Kansallislaulu: "Tautisko Giesme" (sanat ja sävellys Vincas Kudirka vuonna 1898). Otettiin käyttöön 1918 ja oli kielletty Neuvostoliiton miehityksen aikana 1940-1990).

Kansallissymboli on ritari Vytis.

Työttömyysaste oli 7% 2017.

Liettuan valtio

Liettua on tasavalta ja parlamentaarinen demokratia, jonka presidentillä on enemmän valtaoikeuksia kuin esimerkiksi Viron ja Latvian valtionpäämiehillä.

Parlamentissa - Seima'ssa - on 141 jäsentä,joiden kausi kestää neljä vuotta.
Nykyinen presidentti on Dalia Grybauskaitė.
Pääministerinä toimii Saulius Skvernelis (joulukuusta 2016), pääministeri on presidentin määräämä parlamentin hyväksynnällä.

Liettuan kansa hyväksyi kansanäänestyksessä liittymisen EU:iin 01.5.2004 samalla liittyen WTO:in jäseneksi.

10 hallinnollista aluetta eli apskritysta. Apskritikset: Alytaus, Kauno, Klaipėdos, Marijampolės, Panevėžio, Šiaulių, Tauragės, Telšių, Utenos, Vilniaus.

Itsenäisyysjulistukset: 11 maaliskuuta 1990 julistus Neuvostoliitosta; vasta 6 syyskuuta 1991 Neuvostoliitto hyväksyi Liettuan itsenäisyyden. Muita tärkeitä päivämääriä: 6 heinäkuu 1253 oli Mindaugasin kruunajaiset, jota pidetään Liettuan perustamispäivänä, 1 heinäkuu 1569 oli Puola-Liettua kuningaskunnan perustaminen.

Perustuslaki hyväksytty 25 Lokakuuta 1992; viimeksi muutettu 13 heinäkuuta 2004

Liettuan lippu

Liettuan lipussa on kolme poikittaista raitaa. Niiden värit ovat ylhäältä alas keltainen, vihreä ja punainen. Pituus/korkeussuhde on 1:2.

Keskustelu lipusta alkoi kansallisen heräämisen myötä 1800-luvun lopulla. Esillä oli useita vaihtoehtoja väreinä nykyisten värien lisäksi myös valkoinen.

Kun maa itsenäistyi 1918, asetettiin kolmimiehinen toimikunta tekemään lopullisen lippuehdotuksen. 19.4.1918 Liettuan neuvosto hyväksyi komitean ehdotuksen.

Neuvostoaikana lippu oli kielletty, mutta kesällä 1988 Sajūdis alkoi käyttää sitä kansallisena tunnuksena ja valtionlippuna. Liettuan korkein neuvosto antoi 26.6.1991 asetuksen "Liettuan tasavallan lipusta".

 
  _
 
    Kaisaniemenkatu 10, 7.krs 00100 Helsinki - www.donelaitis.fi - info@donelaitis.fi