Palautettu historia

Neuvostoajalle (valitettavasti myös nyky-Venäjälle) tunnusomaista on ollut historian muokkaaminen vallanpitäjälle sopivaksi. Liettuassa ja erityisesti Vilnassa pyrittiin historiantuntemukseen aktiivisesti vaikuttamaan pystyttämällä Lenin-patsaita ja muuttamalla nimistöä kommunismin aatetta tukevaksi. Katujen ja aukioiden nimissä on ollut Maksim Gorkia, tietysti Leniniä, ja kaikenlaisia enemmän tai vähemmän tuntemattomia venäläisiä tai liettualaisia vallankumoussankareita.

Kirkkoon liittyvät nimet olivat pahasta, ne siis muutettiin. Liettuan suuriruhtinaat saivat kuitenkin jossain määrin näkyä nimistössä. Vilnassa oli 1980-luvulla jäljellä vain 21 historiallista kadunnimeä, joita ei ollut muutettu 150 vuoteen. Vain kuuden kadun nimi oli yli 300 vuotta vanha. Kauan sai säilyä Totorių (”tataarien”) -kadun nimi, kunnes se 1980 vaihdettiin Justas Paleckisin kaduksi, liettualaisen kommunistijohtajan mukaan. Kadun nimi oli alkujaan vuodelta 1598.

Nykyisistä Vilnan kadunnimistä vanhimpia ovat Trakų- (v. 1592), Savičaus- (v. 1594), Subačiaus- (v. 1597), Rūdninkų- (v. 1598), Latako- (v. 1629) ja Mėsinių (v. 1672) -kadut. Trakai on paikannimi, muut nimet perustuvat ammattikunnan tai henkilönnimeen.

Vuoteen 1991 mennessä palautetuista kadunnimistä osa on jo 1500-luvulta peräisin. Neuvostoaikana tai osan neuvostoaikaa Vilnasta puuttuivat Vokiečių- (v. 1511), Šv. Jono- (v. 1530), Pilies- (v. 1530), Didžiosios-, Žydų-, Vilniaus- ja Bernardinų-kadut. Ei siis saksalaisia, juutalaisia, munkkeja; ei linnaa, suurta katua, Pyhää Johannesta.

Mainittakoon, että kadunnimien palauttamien alkoi jo Gorbatšovin perestroikan aikana. Maksim Gorki väistyi Pilies- ja Didžioji-katujen tieltä. Kirkkoon liittyvät nimet saatiin takaisin uuden itsenäisyyden ajan alussa.

Antti Kankkunen

Tekstin tiedot perustuvat Antanas Rimvydas Čaplikasin teokseen Vilniaus gatvės. Istorija, vardynai, žemėlapiai. Vilnius Streets. History, street names, maps. (Vilnius: Charibdė, 2000.)