Liettua 1000 vuotta – onnittelut

Alkanut vuosi on Liettualle monin tavoin merkittävä. Riittää mainita vain Liettuan nimen historiallisissa dokumenteissa esiintymisen 1000 vuosijuhla, Vilnan nimeäminen yhdeksi Euroopan vuoden 2009 kulttuuripääkaupungeista ja vaikkapa toukokuussa 2009 pidettävät presidentin vaalit. Jokainen näistä tapahtumista saa varmasti osakseen suurta mielenkiintoa Liettuan ulkopuolella. Ne tarjoavat hyviä mahdollisuuksia tutustua Liettuaan, sen kulttuuriin myös Liettuan rajojen ulkopuolella. Donelaitis -seuran jäsenistö on arvatenkin koko lailla hyvin perillä Liettuan tämänhetkisistä ”suurista nimistä” – oli sitten kyse kulttuurista, politiikasta tai urheilusta. Mutta katsotaanpa, ketkä ovat liettualaisten itsensä mielestä maan rajojen ulkopuolelle asti näkyviä eri alojen liettualaishuippuja.

Liettuassa ilmestyvä arvostettu viikkolehti Veidas julkaisi kesäkuussa 2008 näyttävästi tulokset lehden teettämästä mielipidekyselystä otsikolla ”Ar daug turime pasaulinio garso asmenybių? … Ar Lietuva išauginis savo Billą Gatesą, Lecha Walęsą, Günterį Grassą?” – vapaasti käännettynä: ”Onko meillä paljon maailmankuuluja henkilöitä? …Onko Liettua kasvattanut oman Bill Gatesinsa, Lech Walesansa, Günter Grassinsa?”

Markkinatutkimuslaitoksessa teetetyssä kyselyssä Liettuan suurten kaupunkien asukkaat saivat nimetä eri aloilta kolme maailmanluokan liettualaisena pitämäänsä. Urheilijoiden osalta tulos on hyvin selvä: kärkikaksikkona koripalloilijana Yhdysvalloissa huippu-uran tehnyt, Liettuan nykykoripalloilun vahva vaikuttaja Arvydas Sabonis ja Sydneyn olympialaisten kiekonheiton kultamitalisti Virgilijus Alekna. Politiikkojen kärkikolmikon muodostivat presidentti Valdas Adamkus, eurokomissaari Dalia Grybauskaitė ja nykyinen europarlamentaarikko Vytautas Landsbergis. Dalia Grybauskaitė saattaa hyvinkin olla Liettuan asioita vähemmän seuranneille yllättävä nimi – ainakin toistaiseksi. Liettuassa hän on hyvin suosittu, ja häntä on usein veikattu jopa lähestyvien presidentinvaalien voittajaksi.

Entä ystävyysseuratoiminnan omimman alan, kulttuurin edustajat – ovatko kaikki kärkinimet meille tuttuja? Aloitetaan teatterista, Liettuan teatterihan on Suomessakin tunnettua. Kärkikolmikko: ohjaajat Oskaras Koršunovas ja Eimuntas Nekrošius sekä balettitanssijatar Eglė Špokaitė – siis ei yllätyksiä. Vaikka musiikki ei tunne rajoja, liettualaisten kärkisijalle ”äänestämän” oopperalaulaja Virgilijus Noreikan (s. 1935), kuten lehti toteaa, ”…olisi pitänyt syntyä jonkin verran myöhemmin, eikä Liettuaan vaan Italiaan, Yhdysvaltoihin tai Saksaan … tasoltaan Placido Domingon, Luciano Pavarottin ja muiden maailmankuulujen tenorien luokkaa.” Noreikan esitysten mestarillisuuteen ja hänen Liettuassa nauttimaansa suureen arvostukseen on toki ollut mahdollista tutustua Liettuan television satelliittikanavan lähetysten välityksellä, mutta Veidas-lehden arvio Noreikan tunnettuudesta (tai sen vähäisyydestä) Liettuan ulkopuolella saattaa valitettavasti hyvinkin olla totta myös Suomessa.

Liettualaisen kirjallisuuden osalta joudutaan valitettavasti aina uudestaan ja uudestaan toteamaan, että siihen tutustuminen suomennosten välityksellä on lähes mahdotonta. Ne muutamat suomenkieliset käännökset on varmaan jo moneen kertaan tullut luettua. Näin ollen on todennäköistä, että Veidas-lehden listalla ykköskirjailijaksi nostettu, useassa yhteydessä jopa Liettuan kansallisrunoilijaksi mainittu Justinas Marcinkevičius on Suomessa koko lailla tuntematon, yksittäisistä antologioissa julkaistuista runokäännöksistä huolimatta. Valitettavaa, sillä Marcinkevičiusin työt ansaitsisivat tulla ilman muuta nykyistä enemmän tunnetuiksi Suomessa, tosin Veidas-lehden arvion mukaan myös laajemmaltikin Liettuan ulkopuolella – runouden kääntäminenhän on monin verroin vaativampaa kuin proosakirjallisuuden. Marcinkevičiusilla on ollut merkittävä panos Suomen tunnetuksi tekemisessä. Hänen Kalevala-käännöksensä vuodelta 1972 on ollut Liettuassa todellinen bestseller. (Kaniikki Adolfas Sabaliauskasin Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana laatima Kalevalan käännös oli julkaistu jo vuonna 1922 Liettuassa.)

Liettualaisen kulttuurin kirjo on rikas. Huippuja löytyy, joista tässä on muutama liettualaisten itsensä arvostama esiin nostettu – paljolti uteliaisuutta ja mielenkiintoa herättämään. Kaikkien vieraaseen kulttuuriin löytöretkelle lähteneille on arvatenkin käynyt aina samalla tavalla: ruokahalu kasvaa matkan varrella. Liettuan kulttuurin osalta uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia on itse kullakin vielä löytämättä ja valloittamatta varmaan paljon enemmän kuin osaa kuvitellakaan.

Hannu Niemi

 
  Uusin numero



Lue juttuja lehden uusimmasta numerosta >>>
 
    Kaisaniemenkatu 10, 7.krs 00100 Helsinki - www.donelaitis.fi - info@donelaitis.fi